Kyllä tapahtuu ja sattuu.

Sm-kisat lauantaina sujuivat loistavasti kuten edellisestä jutusta saattoi päätellä. Tässä vielä kuvat hienosta hopeamitalista.

Joukkueen suoritus videolla

 

Sm-yksilökisat sunnuntaina ei mennyt ihan kuten olin toivonut. Aamulla Nova oli nuutunut ja kulku radalla oli verkkaista, mikä aiheuttikin ongelmia ohjaamiseen. Oli vaikea ajoittaa ohjaamista kun koira kulki selvästi hitaammin kuin normaalisti. Tuloksena hyppyradalta kuitenkin 0-tulos, jonka turvin olimme mukana myös agilityradalla. Olin latautunut agilityrataan hyvin ja saanut boostattua Novan myös hyvään iskuun. Nyt ei ollut nopeudesta pula, ja vain yksi selkeä ohjausvirhe A:n jälkeen aiheutti muurin palikoiden putoamisen. Kahden radan yhteistuloksilla sijoituksemme oli mediluokan 15. Tulos ylittää tavoitteemme, mutta hiukan kaivelee kuitenkin se, ettei tämä ollut parasta osaamistamme. Ehkä sitten seuraavalla kerralla?

Yksilöradat videolla

kuva Outi Heikkilä-Toni

Hailuodon perinteinen Juhannus oli pettämätön tapahtuma, jossa oli hauskaa, hienoa, kivaa, ihanaa jne. Kisat meillä menivät vaihtelevasti. Eka kisasta 10, toisesta kisasta 0 ja palkinnoille sekä viimeisestä kisasta 5, joka syntyi treenailun vuoksi syntyneestä kieltovirheestä. Treenailu käynnistyi kun näin tuomarin nostaneen meille käden virheen merkiksi. Kun pääsimme maaliin, niin tuomari korjasi virheensä ja poisti sen ekan virheen. Tässä oli hyvä muistutus karsintoihin, älä vilkuile tai huomioi tuomarin näyttöjä.

On tullut juotua monta pitkää kylmää vaikka missä, mutta parasta oli juoda viiniä Hailuodon uimarannalla keskiyöllä, lepotuolissa loikoillen ja katsellen lumoavia näkymiä.

Agirotu Ylöjärvellä olikin sitten tuomari- ja turistimatka. Järjestäjä huolehti tuomareista hienosti ja tapahtuma oli kaikin puolin hauska. Osaltani parasta antia olivat tuomari-illallinen, jossa olisi voinut olla tuomareita enemmänkin. Tuomari-illallisella syntyneen sanailun seurauksena, sunnuntaina osallistuin agirodun ensimmäiseen nuijasotaan (tuomari = nuija). Nuijasodassa viivalle asettuivat mudi Nova ja minä sekä sheltti Sumu ja rakas virkasisar Sari Nikkilä. Sodan sytykkeenä toimi tuomari Kees Stoel ja lopulta hänkin joutui omalle radalleen ja näytti puminsa kanssa kuinka se rata oikeastaan tehdään. Stoelin pumilla oli aivan ylivoimainen puomin kontaktiloikka, ainakin 5m pitkä. Yleisön huutoäänestyksellä Stoel oli selkeä voittaja. Pohjanmaalla tämä asia ei unohdu ja aiheeseen palataan vielä, mikäli Stoel uskaltautuu vielä maisemiin :-)

Nuijasota videolla