Näin se aika rientää, mutta on paljon sattunut ja tapahtunutkin.
Viimeisin agilitytapahtuma on Novan saavuttama Hyppyvalion arvo, AVA-H.
Nova on nyt Agility- ja Hyppyvalio. Kuva:Juha Lehtikangas
Maajoukkuekarsinnat olivat ja menivät. Loukkasin selkäni, oletettua pahemmin, viikko ennen karsintoja. Yrityksistä huolimatta selkä ei kestänyt edes yhden radan juoksemista, vaikka sen irvistäen loppuun asti veinkin, ilman ratavirheitä. Seuraavalle radalle en kyennyt starttaamaan vaan siirryin katsomoon, selkä ihan krampissa. Ainut merkittävä huolenaihe oli kuinka selkä saadaan kuntoon EO2011 kisaan, sillä aikaa oli vain kaksi viikkoa niihin kisoihin.
European Open avajaiset Bad Hallin stadionilla, Itävallassa
Osaavat auttajat saivat selkäni parempaan kuosiin ja1800km matka kohti Itävaltaa saattoi alkaa. Jännityksen hetkiä oli EO:ssa moniakin, mutta minun suurin jännityksen aihe oli, kestääkö selkä juosta ja kestääkö selkä useamman radan. Selkä tuntui eka startissa hyvin jäykälle ja loppusuoran kiihdyksessä pientä kipua tuntui, mutta jäähdyttelylenkin jälkeen tunsin kuinka selkä vaikutti paremmalle kuin ennen starttia. Päivän toisen radan jälkeen selkään levisi valtava lämpö, ilmeisesti kramppien vaivaama selkä vihdoin alkoi aueta. Yksilökisat meni harmittavilla virheillä, eka radalta kielto toiseksi viimeisellä ja toisella radalla muurin palikat alas. Sijoitukset kuitenkin 65/170 ja 68/171, eli puolivälin paremmalla puolen. Tämä ylitti selkeästi odotukset, jotka loukkaantumisen jälkeen olivat olemattomat. Joukkuekisaan lähdettiin hakemaan paikkaa kymmenen parhaan joukosta, mutta se jäi saavuttamatta, vaikka joukkueen koirakot tekivät upeita nollia. Mekin tehtiin joukkuehyppärille hyvä nollarata. Valitettavasti agilityradalla Nova törmäsi aika kovasti muuriin ja menetti siinä rytinässä kontaktin minuun ja siten suuntasi oman kulkunsa ihan toisaalle kuin minä ja ohjaus etenivät, seurauksena hylkäys. Joukkueemme teki kuitenkin hienoja suorituksia ja loppusijoitus oli mukava 19/82. Erityisesti joukkueemme Kaisa Yli-Tuuhonen ja Hikka sekä Emma Vasko ja Linus olivat liekeissä.
Kalastamassakin on käyty, mutta saalis on jäänyt pienemmäksi kuin odotukset, mikä ei tietenkään ole ihme. On siellä vesillä vietetty upeita hetkiä ja nautittu Lapin ainutlaatusista maisemista. Tässä kalastuksellinen huippuhetkiä Tornionmjoelta.
Yli 4kg meritaimen ei ole ihan tavallinen saalis näillä leveysasteilla.
Puolen kilon ahvenet saavat hymyn huulille
Kommentit