Kirjoittamani artikkeli koiran ruokinnasta ennen rankkaa viikonloppua. Artikkeli on julkaistu Tolleri- ja ASB-lehdessä.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Ruokaa mahassa - Tehot hukassa

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miksi koirasi työskentelymotivaatio ei aina ole kohdallaan? Syynä voi olla huono palkkaus, puutteellinen kuntopohja, fyysinen vika tai erittäin usein myös virheellinen tai väärin ajoitettu ruokinta. Nyt pureudumme ruokintaan ja siihen liittyviin tosiasioihin. Pyrin tässä jutussa kertomaan mahdollisimman maanläheisesti aktiivisen harrastuskoiran ruokinnasta ja tankkaamisesta koe- ja kisaviikonloppuun. Hankkimani tietous perustuu hyvin pitkälle Riitta Kempen Ypäjällä tekemään työkoirien ruokintatutkimukseen. Erittäin merkittävänä tietolähteenäni toimii myös agrologi AMK, kouluttaja Kaisa Hilska, joka opettaa eläinten ruokintaa alan oppilaitoksissa. Kaikki tieto perustuu tieteellisiin tutkimuksiin, jotka ovat hyvin yhdenmukaisia riippumatta siitä, onko ne tehty Suomessa, muualla Euroopassa tai Amerikassa.

Leijonan tarina

Pahin virhe, mitä voit tehdä harrastuskoiran ruokinnassa, on ruokkia sitä kuin ihmistä. Koiran elimistö toimii täysin eri tavalla kuin ihmisen. Jos haluat tietää enemmän, on opeteltava tuntemaan asian tausta mahdollisimman hyvin. Koira on saalistava petoeläin. Tämä lähtökohta antaa meille loistavan pohjan verrata koiraa esim. leijonaan. Leijona on tullut meille monille TV:n välityksellä tutummaksi kuin meidän kotoinen sutemme, joka olisi vieläkin parempi vertailukohta. Miten leijona viettää aikaansa? Leijona saalistaa, kun nälkä on riittävän voimakas, mutta kuitenkin riittävän ajoissa, jotta voima ja nopeus eivät kärsi. Kun saalis on kaadettu, on aika ruokailla. Aktiivisuus ratkaisee sen, ehtiikö syödä itsensä kylläiseksi vai täytyykö tyytyä vain maistiaisiin. Tunnin kuluttua saalis on vain muisto ja hyvä lepo on ansaittu. Levättyään kunnolla, noin 7-10 tuntia, on aika herätä. Nyt ovat voimat palautuneet ja on syytä katsastaa vastakkaisen sukupuolen tilanne ja jatkaa sukua, jos siihen mahdollisuus tulee. Kun luonnon edellyttämät syöminen ja suvunjatkaminen on hoidettu, niin tulee aikaa harrastaa sosiaalista yhdessäoloa lauman jäsenten kanssa. Aktiivinen aika voi jatkua 2-3 vuorokautta, sitten nälkä alkaa saada yliotteen muista tarpeista. Näin sama kierros alkaa alusta.

Energian tarve

Ruokinnassa on tärkeää, että ravinnon määrä vastaa energian tarvetta. Liian vähäinen energian saanti alkaa näkyä tehottomuutena ja palautuminen hidastuu, minkä huomaa selvästi iltapäivällä ja varsinkin toisena kisapäivänä. Jos energiaa on tarjolla liikaa, alkaa se lähiviikkoina näkyä painonnousuna. Miten osaat määrittää energia tarpeen? Se onnistuu varsin helposti laskemalla koiran metaboolinen elopaino, joka kerrotaan koiran ylläpitoenergialla. Aikuinen koira tarvitsee ylläpitoenergiaa 120140 kcal/vrk/metaboolinen elopainokilo. Tämä tieto löytyy kaikista koiran ruokintaa käsittelevistä opuksista. Sinä tunnet koirasi sopivan ruoka-annoksen suuruuden, joten siitä on helppo lähteä muuttamaan annosta suuremmaksi tai pienemmäksi. Seuraavaksi pitää osata hahmottaa, mitkä asiat vaikuttavat energiankulutusta lisäävästi. Pidetään oletusarvona normaalia leppoisaa tilannetta, jossa koira on arkipäivisin pääasiassa sisällä ja ulkoilee useita kertoja päivässä. Tässä on hyvä muistaa, että jokaisella on se oma normaali tilanne, ja siihen sopiva ruokinta. Muutoksia pitää peilata aina omaan tilanteeseen. Energiankulutusta lisäävät merkittävästi rasituksen määrä, tilanteen aiheuttama stressi ja ympäristön lämpötila, kylmä tai kuuma. Lyhytkestoisessa harjoittelussa kulutus kasvaa 1020%. Pitkäkestoisessa työssä energian tarve kasvaa n. kaksinkertaiseksi.

Rasvaa ennen Hiilihydraatteja jälkeen

Mistä tehdään lisää energiaa? Paras ja tehokkain energialähde koiralle on eläinrasva. Nyt on hyvä muistaa, että puhumme vain tilapäisestä energiavarantojen tankkaamisesta, jolloin voimme unohtaa muut koiran ruokinnassa tärkeät asiat, kuten viljasta saatavat suoja-aineet jne. Käyttämällä eläinrasvaa energialähteenä minimoimme ruoka-annoksen koon, ja siitä aiheutuvan lisäpainon ja samalla maksimoimme energian määrän. Sama energiamäärä rasvasta hankittuna on puolet kevyempi kuin viljasta hankittuna. Koira ei liho rasvasta kuten ihminen, vaan koiran elimistö sopeutuu käyttämään vain tarvitsemansa rasvan ja loppu tulee ulos suoliston kautta. Liian suuri rasva-annos aiheuttaa koiralle ns. rasvaripulin, joka on väriltään savenharmaata. Rasvaripuli tuhoaa hyvän tankkauksen, joten kasvata rasvan määrää rauhallisesti. Hiilihydraatit eivät sovi ennakoivaan tankkaukseen, vaan niiden aika tulee, kun alkaa palauttava vaihe. Aktiivista työtä tekevän koiran suolistossa kuitupitoinen aines aiheuttaa harjausilmiön, joka rikkoo limakalvot. Koiran palautumista voit nopeuttaa antamalla koiralle hiilihydraattipitoista juomaa n. puoli tuntia suorituksen jälkeen. Yleisimpiä hiilihydraattilähteitä ovat viljatuotteet kuten esim. vaalea leipä, pulla, makaroni ja riisi. Kaupasta voi ostaa myös maltodekstriiniä, joka on pitkäketjuista puhdasta hiilihydraattia. Hiilihydraatit lihottavat koiraa herkästi, joten niitä käytetään mm. näyttelykoirien nopeaan massan lisäämiseen.

Aktiivisuus ja veren sokeriarvo

Hyvään lopputulokseen päästään, kun opitaan ymmärtämään energiavarastojen olemassaolo ja tarkoitus sekä yhdistetään siihen tietoisuus koiran veren sokeriarvojen käyttäytymisestä suhteessa syöntihetkiin. Miten sokeriarvot vaihtelevat koiralla? Erittäin tärkeää on huomioida, että ne käyttäytyvät aivan eri tavalla kuin ihmisellä! Otetaan laskennalliseksi nollahetkeksi aika, jolloin koira saa ruokansa ja aletaan seurata veren sokeriarvoja siitä eteenpäin. Sokeriarvo nousee maksimiin 1020 minuutin kuluttua ruokailusta, ja tunnin kuluttua arvot painuvat vauhdilla kohti alarajaa. Tässä vaiheessa koira nukkuu lähes seisaalleen. Kun ruokailusta on kulunut 7-10 tuntia, niin veren sokeriarvot ovat nousseet normaalitasolle, mutta vielä ei olla huipulla. Tutkimusten mukaan koiran suorituskyky on parhaimmillaan, kun ruokailusta on kulunut 1214 tuntia. Vieläkö muistat, mitä meidän leijona on juuri nyt puuhailemassa?  Lue alussa ollut leijonatarina uudelleen, niin huomaat, että tässä on sama tarina eri kielellä. Treenattu ja oikealla tavalla tankattu koira pystyy työskentelemään tehokkaasti 1224 tuntia ilman ruokailua ja äärimmillään työskentely voi jatkua jopa 36 tuntia ilman, että energiavajaus vaikuttaisi suoritusta alentavasti.

Ruokintatekniikka

Kaisa Hilskan selkokielelle laatima ruokintatekniikan ohje on suoraan - Kaisan luvalla - lainattuna seuraavanlainen:

Rasitusta edeltävän illan ruokinnan tulisi sisältää runsaasti rasvoja ja valkuaisia (korkea BV), jotta energiavarastot ehtivät täyttyä yön aikana. Jos koira on totutettu oikein runsasrasvaiseen ravintoon, tämä voi käytännössä tarkoittaa esim. raaka rasva 40 %, raaka valkuainen 35 %, Calsium 2 %, Fosfori 1,3 %. Tällöin siis esim. <?xml:namespace prefix = st1 ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:smarttags" />20 kg painavan uroksen kupista löytyy 150 g naudan mahaa, 150 g rasvaista jauhelihaa, 1 kpl 3 min kananmuna (kuoret jauhettuina mukaan), 3 rkl rypsiöljyä, 1 dl täysin kypsennettyä täysjyväkauraa ja 1 dl kasvissosetta (raakana soseutettu porkkana, kurkku, salaatti, omena). Aamulla n. 3 h ennen liikuntasuoritusta annetaan koiralle juomaksi vettä n. 5 dl johon joukkoon 1 dl piimää tai lihan keitinlientä maistuvuuden takaamiseksi. Sen jälkeen koiraa ulkoilutetaan rauhallisesti ja pitkään, jotta se saa pissailla ja tasoittaa nestetasapainonsa rauhassa. Jos koiralla on esim. kaksi agilityrataa, klo 10 ja 17, annetaan sille ensimmäisen radan jälkeen 2 dl juomaa, jossa on 3 rkl rasvatonta hylamaitojauhetta ja liotettuja vaaleita leivänpalasia, makaronia tai riisiä n. 0,5dl. Näillä koira saa täydennettyä glykogeenivarastojaan tauon aikana. Sitten laitetaan jäähdytelty koira levolle, jonka aikana sillä on tarjolla vapaasti vettä. Jos se juo huonosti stressin alla, tarjotaan sille 2-3 kertaa levon aikana vettä, jota on hiukan maustettu esim. maksalla. Koiraa aletaan lämmitellä uudelleen klo 16, ja jos koira tuntuu flegmaattiselta (sillä on esim. useita raskaita päiviä jo takana) annetaan sille vielä 1020 min ennen rataa makupalana pieni pala pullaa tai maitojauhejuomaa tms. hyvin rasvatonta mutta nopeasti sokeristuvaa. Kun aikaa on kulunut vähintään 2 h viimeisestä radasta, koira ruokitaan.  Jos sillä on uusi kisapäivä edessä, on ateria edellisen tapainen. Jos se pitää vapaapäivän, annetaan hiilihydraatteja enemmän, esim. puuroa 2 dl ja sosetta 2 dl, jolloin glykogeenivarastot saadaan täysin paikattua.

Lyhyt kertaus

1. Työ- ja kilpakoirille suositellaan ruoka annettavaksi yhtenä annoksena pari tuntia rasituksen jälkeen. Kahden ruoka-annoksen systeemissä tulisi jakaa ateria pääruoka-annokseen ja pienempään annokseen.

2. Koiran ruokinnan ja liikuntasuorituksen välillä tulee olla ainakin 6-8 h, mutta parhaassa iskussa koira on 12-14 h ruokinnan jälkeen.

3. Ruokinta ennen rasitusta lisää turhaan elopainoa, lämmönmuodostusta, vedentarvetta ja saattaa rajoittaa hengitystilavuutta.

4. Juota koira hyvin n. kolme tuntia ennen liikuntaa. Juottokertoja tulee olla riittävästi rasituksen kestäessä, raskaassa työssä kuumana päivänä koira voi juoda jopa 5 l päivässä! Opeta koira juomaan myös kilpailupaikoilla.

5. Rasitusta edeltävänä iltana ravinnon tulee olla valkuais- ja rasvapitoista, mutta sisältää vain rajoitetusti hiilihydraatteja. Rasitusta edeltävän ruokinnan tulee tapahtua 20-7 h ennen rasituksen alkamista.

6. Rasituksen jälkeen koiralle voi antaa hiilihydraattilisän, jotta sen lihasten glykogeenivarastojen täyttyminen tehostuisi. Päivän viimeiseen koitokseen voi uupunutta koiraa tsempata antamalla sille helppoliukoista hiilihydraattia pienen annoksen (se ei saa tuntua painona koiran vatsassa) n. 10- 20 min ennen koitosta verensokerin nostamiseksi. Hiilihydraattilisän mukana ei saa olla rasvaa. Hiilihydraattilisän vaikutus kestää enintään tunnin, sen jälkeen verensokeri laskee ja koiran olo on entistä raskaampi.

7. Raskaan kilpailu- tai treenipäivän iltana annetaan koiran varsinainen ruoka-annos, ja jos seuraava päivä on kevyempi, ruoka saa olla normaali. Jos seuraavakin päivä on raskas, ruoka-annoksen tulee olla taas vain rajoitetusti hiilihydraatteja sisältävä, kts. kilpailupäivää edeltävä ruokinta.

Näin eläinruokinnan ammattilainen on asian tiivistänyt selkeäksi kokonaisuudeksi. Lisätietoja voit kysyä suoraan Kaisalta: www.koirataito.net

Näin meillä

Omakohtainen kokemukseni ruokinnan muutoksesta kisaviikonlopuksi on ollut erittäin positiivinen. Helpottaakseni sinun työtäsi kerron vielä, miten minä tankkaan koirani esim. rankkaan agilityn MM-/PM-joukkuekarsintaan, jossa lauantaina kisataan kaksi ja sunnuntaina kolme rataa. Karsinnoissa energiankulutusta kasvattaa yleensä normaalia korkeampi lämpötila, normaalia suurempi starttien määrä sekä korkeampi stressitaso. Terra saa normaalisti kaksi ruokaa päivässä, aamulla 1/3 ja illalla 2/3 päivän annoksestaan. Tiistaina alan muuttamaan aamun annosta pienemmäksi siten, että perjantaina Terra saa kaiken ruuan vasta illalla. Samanaikaisesti kasvatan ruuan rasvaprosenttia 20 %:sta noin 30 %:in. Ruoka muuttuu tiistaina siten, että kuivamuona vaihdetaan samanmerkkiseen ruokaan, mutta energiapitoisempaan malliin ja aamun annoskoko pienenee. Illalla annos muuttuu rasvaisemmaksi lisäämällä rasvaista lihaa ja samalla puuron osuus pienenee hiukan. Keskiviikkona ja torstaina muutos jatkuu, ja torstaina iltaruoka sisältää energiapitoista tuoreruokaa, esim. Puhti, johon lisään lampaan rasvaa. Torstaina alan lisätä annokseen myös vettä, jolla varmistan hyvän aineenvaihdunnan ja samalla voin olla varma, että nestetasapaino on kunnossa kun kisat alkavat. Perjantaina ainoa ruoka annetaan illalla n. klo 20:00, jotta Terra olisi parhaimmillaan, kun kisa käynnistyy lauantaina n. klo 9:00. Perjantain ruoka sisältää Puhtia, lampaan rasvaa ja 3 minuutin munan, kuoret jauhettuna mukaan. Ruokaan lisätään reilusti vettä, ruoka muistuttaa liha-kasviskeittoa. Määriä en ole koskaan mitannut, vaan olen opetellut asian näppituntumalla. Kisapäivän namit eivät sisällä rasvaa juuri lainkaan, hyvä nami on esim. kalkkunaleikesiivu pieninä paloina. Terralle käytän yleensä palloa palkkana. Kisapäivän aikana juotan Terraa jokaisen radan ja jäähdyttelyn jälkeen vedellä. Päivän viimeiselle radalle annan veteen sekoitettua hyla-maitojauhetta ja maltodekstriiniä 15 min. ennen omaa suoritusta. Lauantain iltaruoka on samanlainen kuin perjantaina ja pyrin antamaan sen kolme tuntia viimeisen kisan jälkeen. Tämän ruuan jälkeen käydään vain leppoisa iltakävely ja Terra saa levätä pitkän yön. Sunnuntain kisapäivä menee kuten lauantaikin. Viimeisen kisan jälkeen, kun jäähdyttely on tehty, Terra saa vielä saman hiilihydraattitankkauksen, kuin ennen viimeistä rataa ja iltaruoka on sitten aivan normaali ylläpitoruoka. Normaaliin yhden päivän tapahtumaan riittää edellisenä iltana tehtävä tankkausruokinta.

Testaa

Näillä eväillä turvaat koirasi suorituskyvyn ja huomaat kuinka koirasi palautuu raskaasta viikonlopusta paljon nopeammin kuin ennen. Ruokintaa kannattaa opetella ns. vähemmän tärkeissä tilanteissa. Älä tee ensimmäistä tankkauskokeilua SM- tai karsintakisoihin tai muuhun sinulle tärkeään paikkaan. Eron voit varmasti huomata jo ensimmäisellä kerralla, mutta varmuudella opit ruokinnan ajoituksen kun olet tehnyt sitä 5-10 kertaa. Itselläni menee tähän asiaan aikaa n. 10 min per viikonloppu. Aika kuluu lähinnä ruoka-aineiden tarkistamiseen, itse ruokinta sujuu jo rutiinilla. Menestystä ruokintaan ja poweria kisaradoille!