Muutosta on vierähtänyt kuukausi ja elämä pohjoisessa alkaa tuntua kotoisalta. Kurakelit päättyivät kuukausi sitten ja nyt on voinut nauttia kuivista keleistä. Pieni lumikerros on tehnyt iltalenkeistä mukavan valoisia. Agilitytreenit ovat alkaneet ja omassa tekemisessä on havaittavissa, pitkästä aikaa, intoa ja halua treenata. Koko kesä ja syksy menikin toisia koulutellessa, tuomaroidessa ja kisatessa, omat treenit ei paljon kiinnostaneet. Kisatulokset kuitenkin kertovat asioiden kehittyvän pelkästään ajattelemalla ohjauksia sekä kouluttamalla toisia. Nyt talven aikana on mukava treenata Torkkin lämpimässä hallissa. Novalla ja minulla otti aikaa parin treenin verran  tottua betonipylväiden aiheuttamaan näköyhteyden katkeamiseen, varsinkin käännösten aikana. Nyt homma sujuu vaivatta ja noista pylväskatveista on varmasti vielä apua kisaradoilla syntyvissä tilanteissa, joissa esim. tuomari onkin yllättäen koiran ja ohjaajan välissä tiukassa käännöksessä taikka kontakteilla. Olosuhteet vaihtelevat ja kuitenkin ohjauksen pitää pysyä sujuvana.

Ulkoilu meren äärellä, Seskarön saarella, oli mystistä, paksun sumun ja jäästä syntyvien äänien vuoksi.

Tulevana viikonloppuna on tarjolla agilityä kuuden radan verran. Kaamosrallissa on hyvä testata omaa tuloskuntoa kuuden radan verran. Tavoitteena on tehdä nopeita suorituksia, hyvillä kontakteilla ja ainahan radan pitäis olla 0-rata, jos mielii menestyä tässä lajissa.

Kilpailujen jälkeen on tarjolla Alen Marekovicin koulutusta kahden päivän verran ja sitten matka suuntautuu Turkuun ja Lietoon. Siellä on luvassa muutama ATT:n palaveri ja tuomarointia, sekä tärkeimpänä Jannen kanssa puuhastelu useampana päivänä.

Sitten tuleekin Joulu ja agilityvuosi 2010 voidaan sulkea hyvällä mielellä!